Chapter 7

  Kun muuri oli rakennettu, asetin minä ovet paikoillensa; ja niiden vartioimisen saivat ovenvartijat, veisaajat ja leeviläiset tehtäväkseen.  

  Ja Jerusalemin päämiehiksi minä asetin veljeni Hananin ja linnanpäällikön Hananjan, sillä hän oli luotettava mies ja pelkäsi Jumalaa enemmän kuin moni muu.  

  Ja minä sanoin heille: "Jerusalemin portteja älköön avattako, ennenkuin aurinko on polttavimmillaan; ja vartijain vielä seisoessa paikoillaan on ovet suljettava ja salvoilla teljettävä. Ja Jerusalemin asukkaita pantakoon vartioimaan, kukin vartiopaikallensa, kukin oman talonsa kohdalle.  

  Kaupunki oli joka suuntaan tilava ja suuri, mutta väkeä siinä oli vähän, ja taloja oli vielä rakentamatta.  

  Niin Jumala antoi minun sydämeeni, että minun oli koottava ylimykset, esimiehet ja kansa sukuluetteloon merkittäviksi. Silloin minä löysin niiden sukuluettelon, jotka ensin olivat tulleet sinne, ja huomasin siihen kirjoitetun:  

  "Nämä ovat tämän maakunnan asukkaat, jotka lähtivät pakkosiirtolaisten vankeudesta, johon Nebukadnessar, Baabelin kuningas, oli heidät vienyt, ja palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, kukin kaupunkiinsa,  

  ne, jotka tulivat Serubbaabelin, Jeesuan, Nehemian, Asarjan, Raamian, Nahamanin, Mordokain, Bilsanin, Misperetin, Bigvain, Nehumin ja Baanan kanssa. Israelin kansan miesten lukumäärä oli:  

  Paroksen jälkeläisiä kaksituhatta sata seitsemänkymmentä kaksi;  

  Sefatjan jälkeläisiä kolmesataa seitsemänkymmentä kaksi;  

  Aarahin jälkeläisiä kuusisataa viisikymmentä kaksi;  

  Pahat-Mooabin jälkeläisiä, nimittäin Jeesuan ja Jooabin jälkeläisiä, kaksituhatta kahdeksansataa kahdeksantoista;  

  Eelamin jälkeläisiä tuhat kaksisataa viisikymmentä neljä;  

  Sattun jälkeläisiä kahdeksansataa neljäkymmentä viisi;  

  Sakkain jälkeläisiä seitsemänsataa kuusikymmentä;  

  Binnuin jälkeläisiä kuusisataa neljäkymmentä kahdeksan;  

  Beebain jälkeläisiä kuusisataa kaksikymmentä kahdeksan;  

  Asgadin jälkeläisiä kaksituhatta kolmesataa kaksikymmentä kaksi;  

  Adonikamin jälkeläisiä kuusisataa kuusikymmentä seitsemän;  

  Bigvain jälkeläisiä kaksituhatta kuusikymmentä seitsemän;  

  Aadinin jälkeläisiä kuusisataa viisikymmentä viisi;  

  Aaterin, nimittäin Hiskian, jälkeläisiä yhdeksänkymmentä kahdeksan;  

  Haasumin jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä kahdeksan;  

  Beesain jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentäneljä;  

  Haarifin jälkeläisiä sata kaksitoista;  

  gibeonilaisia yhdeksänkymmentä viisi;  

  Beetlehemin ja Netofan miehiä sata kahdeksankymmentä kahdeksan;  

  Anatotin miehiä sata kaksikymmentä kahdeksan;  

  Beet-Asmavetin miehiä neljäkymmentä kaksi;  

  Kirjat-Jearimin, Kefiran ja Beerotin miehiä seitsemänsataa neljäkymmentä kolme;  

  Raaman ja Geban miehiä kuusisataa kaksikymmentä yksi;  

  Mikmaan miehiä sata kaksikymmentä kaksi;  

  Beetelin ja Ain miehiä sata kaksikymmentä kolme;  

  toisen Nebon miehiä viisikymmentä kaksi;  

  toisen Eelamin jälkeläisiä tuhat kaksisataa viisikymmentä neljä;  

  Haarimin jälkeläisiä kolmesataa kaksikymmentä;  

  jerikolaisia kolmesataa neljäkymmentä viisi;  

  loodilaisia, haadidilaisia ja oonolaisia seitsemänsataa kaksikymmentä yksi;  

  senaalaisia kolmetuhatta yhdeksänsataa kolmekymmentä.  

  Pappeja oli: Jedajan jälkeläisiä, nimittäin Jesuan sukua, yhdeksänsataa seitsemänkymmentä kolme;  

  Immerin jälkeläisiä tuhat viisikymmentä kaksi;  

  Pashurin jälkeläisiä tuhat kaksisataa neljäkymmentä seitsemän;  

  Haarimin jälkeläisiä tuhat seitsemäntoista.  

  Leeviläisiä oli: Jeesuan ja Kadmielin jälkeläisiä, nimittäin Hoodevan jälkeläisiä, seitsemänkymmentä neljä.  

  Veisaajia oli: Aasafin jälkeläisiä sata neljäkymmentä kahdeksan.  

  Ovenvartijoita oli: Sallumin jälkeläisiä, Aaterin jälkeläisiä, Talmonin jälkeläisiä, Akkubin jälkeläisiä, Hatitan jälkeläisiä, Soobain jälkeläisiä sata kolmekymmentä kahdeksan.  

  Temppelipalvelijoita oli: Siihan jälkeläiset, Hasufan jälkeläiset, Tabbaotin jälkeläiset,  

  Keeroksen jälkeläiset, Siian jälkeläiset, Paadonin jälkeläiset,  

  Lebanan jälkeläiset, Hagaban jälkeläiset, Salmain jälkeläiset,  

  Haananin jälkeläiset, Giddelin jälkeläiset, Gaharin jälkeläiset,  

  Reajan jälkeläiset, Resinin jälkeläiset, Nekodan jälkeläiset,  

  Gassamin jälkeläiset, Ussan jälkeläiset, Paaseahin jälkeläiset,  

  Beesain jälkeläiset, Meunimin jälkeläiset, Nefusesimin jälkeläiset,  

  Bakbukin jälkeläiset, Hakufan jälkeläiset, Harhurin jälkeläiset,  

  Baslutin jälkeläiset, Mehidan jälkeläiset, Harsan jälkeläiset,  

  Barkoksen jälkeläiset, Siiseran jälkeläiset, Taamahin jälkeläiset,  

  Nesiahin jälkeläiset, Hatifan jälkeläiset.  

  Salomon palvelijain jälkeläisiä oli: Sootain jälkeläiset, Sooferetin jälkeläiset, Peridan jälkeläiset,  

  Jaalan jälkeläiset, Darkonin jälkeläiset, Giddelin jälkeläiset,  

  Sefatjan jälkeläiset, Hattilin jälkeläiset, Kooferet-Sebaimin jälkeläiset, Aamonin jälkeläiset.  

  Temppelipalvelijoita ja Salomon palvelijain jälkeläisiä oli kaikkiaan kolmesataa yhdeksänkymmentä kaksi.  

  Nämä ovat ne, jotka lähtivät Teel-Melahista, Teel-Harsasta, Kerub-Addonista ja Immeristä, voimatta ilmoittaa perhekuntaansa ja syntyperäänsä, olivatko israelilaisia:  

  Delajan jälkeläiset, Tobian jälkeläiset, Nekodan jälkeläiset, kuusisataa neljäkymmentä kaksi.  

  Ja pappeja: Habaijan jälkeläiset, Koosin jälkeläiset, Barsillain jälkeläiset, sen, joka oli ottanut itsellensä vaimon gileadilaisen Barsillain tyttäristä ja jota kutsuttiin heidän nimellään.  

  Nämä etsivät sukuluetteloitaan, niitä löytämättä, ja niin heidät julistettiin pappeuteen kelpaamattomiksi.  

  Maaherra kielsi heitä syömästä korkeasti-pyhää, ennenkuin nousisi pappi, joka voi käyttää uurimia ja tummimia.  

  Koko seurakunta yhteenlaskettuna oli neljäkymmentäkaksi tuhatta kolmesataa kuusikymmentä,  

  paitsi heidän palvelijoitansa ja palvelijattariansa, joita oli seitsemäntuhatta kolmesataa kolmekymmentä seitsemän. Lisäksi oli heillä kaksisataa neljäkymmentä viisi mies- ja naisveisaajaa.  

  Kameleja heillä oli neljäsataa kolmekymmentä viisi, aaseja kuusituhatta seitsemänsataa kaksikymmentä.  

  Osa perhekunta-päämiehistä antoi lahjoja rakennustyötä varten. Maaherra antoi rahastoon tuhat dareikkia kultaa, viisikymmentä maljaa ja viisisataa kolmekymmentä papin-ihokasta.  

  Ja muutamat perhekunta-päämiehistä antoivat rakennusrahastoon kaksikymmentä tuhatta dareikkia kultaa ja kaksituhatta kaksisataa miinaa hopeata.  

  Ja muu kansa antoi yhteensä kaksikymmentä tuhatta dareikkia kultaa ja kaksituhatta miinaa hopeata sekä kuusikymmentä seitsemän papin-ihokasta.  

  Ja papit, leeviläiset, ovenvartijat, veisaajat ja osa kansasta sekä temppelipalvelijat, koko Israel, asettuivat kaupunkeihinsa. Ja niin tuli seitsemäs kuukausi, ja israelilaiset olivat jo kaupungeissansa.