| Chapter 7 |
1 |
"Eikö ihmisen olo maan päällä ole sotapalvelusta, eivätkö hänen päivänsä ole niinkuin palkkalaisen päivät?
|
2 |
Hän on orjan kaltainen, joka halajaa varjoon, ja niinkuin palkkalainen, joka odottaa palkkaansa.
|
3 |
Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
|
4 |
Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
|
5 |
Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
|
6 |
Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa.
|
7 |
Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä.
|
8 |
Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole.
|
9 |
Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse.
|
10 |
Ei hän enää palaja taloonsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne.
|
11 |
Niin en minäkään hillitse suutani, minä puhun henkeni ahdistuksessa, minä valitan sieluni murheessa.
|
12 |
Olenko minä meri tai lohikäärme, että asetat vartioston minua vastaan?
|
13 |
Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani,
|
14 |
niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
|
15 |
Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun.
|
16 |
Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni.
|
17 |
Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi,
|
18 |
tarkastat häntä joka aamu, tutkit häntä joka hetki?
|
19 |
Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?
|
20 |
Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi?
|
21 |
Minkätähden et anna rikostani anteeksi etkä poista pahaa tekoani? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos etsit minua, niin ei minua enää ole."
|